Keväällä 2018 Suomen valtion enemmistöomistuksessa oleva Fortum nousi otsikoihin jouduttuaan loanheiton kohteeksi venäläisessä lehdistössä. Lännen ja Venäjän välien kiristyessä venäläiset ovat alkaneet nähdä länsimaat yhä enenevässä määrin uhkana ja salaliittoteorioita on lähtenyt liikkeelle. Samaan aikaan Fortum suunnitteli ja osaltaan toteutti isoja investointeja Venäjällä.

Yksi tärkeimmistä salaliittoteorioista on ns. Jäämiekka. Tämän teorian mukaan Suomi pyrkisi Fortumin kautta vahvistamaan läsnäoloaan Venäjällä ja mikäli Venäjä heikkenee, Suomi ottaa suomalais-ugrilaisten kansojen elinalueita hallintaansa. Lopullisena tavoitteena Jäämiekan mukaan on luoda Uralille asti ulottuva Suur-Suomi. Salaliittoteoriaa levittää mm. UralDaily-uutissivusto.

UralDaily tuo esiin myös väitteensä Fortumin rummuttamasta russofobiasta eli Venäjän pelosta Suomessa. Tämän vuoksi Suomi ei ole luotettava kauppakumppani ja on pian jopa sotilaallinen uhka liityttyään Natoon. Uutissivusto kutsui Fortumia jopa “ulkomaalaisen agentin tunkeutumiseksi”. Tämä voi suomalaisen korvaan kuulostaa hauskalta vitsiltä, mutta on Venäjän turvallisuuspolitiikassa vakava asia: ulkomaalaiseksi agentiksi määritelty toimija (esim. henkilö, järjestö tai yhtiö) joutuu häirinnän uhriksi ja toimintaa pyritään rajoittamaan. Taka-ajatuksena vuonna 2012 voimaan tulleesta laista oli todennäköisesti saattaa mm. kansalaisjärjestöt tiukempaan valtion kontrolliin.

Fortumia on syytetty Venäjällä myös lämmön ryöstöhinnoittelusta. Uutistoimisto Ura.ru esitti väitteen, jonka mukaan yhtiö katkaisi tahallaan sähköt synnytyssairaalalta ja kahdelta päiväkodilta jättäen lapset palelemaan pakkaseen. Fortumin mukaan kyseessä oli tekninen vika eikä mikään sabotaasin yritys.

Venäläisten salaliittoteorioiden mukaan Fortum pyrkii myös sotkeutumaan paikalliseen politiikkaan lobbaamalla ns. omiaan paikallishallintoon ja lahjomalla kuvernöörejä, jotta nämä eivät lähettäisi ympäristötarkastajia Fortumin perään. Lisäksi Fortum pyrkisi hiljentämään kriittiset äänet estämällä mielenosoituksia.

Syy miksi venäläiset menevät näin pitkälle Fortumia vastustaakseen on se, että kylmän sodan katsotaan palanneen. Kaikkeen länsimaista tulevaan on syytä suhtautua kriittisesti ja mitä enemmän Venäjä on venäläinen sitä parempi. Nämä ennakkoluulot taas johtuvat Venäjän kriisien täyttämästä historiasta: käytännössä aina Venäjä on joko ollut sodassa, toipunut siitä tai valmistautunut siihen. Fortum ei ole ainoa suomalainen toimija eikä todellakaan ainoa ulkomaalainen toimija, jolla on ollut entistä vähemmän liikkumatilaa 2010-luvun puolesta välistä alkaen. Mikään ei pelota venäläistä niin paljoin kuin ulkoa päin tuleva uhka ja epäluottamus mm. ulkomaisiin yhtiöihin luo monenlaisia huhuja niiden todellisista motiiveista.