Maaradio.fi

VAIN VALHE TARVITSEE SUOJELUA, TOTUUS EI.

By Mehr Demokratie e.V. (CC BY-SA 4.0)Miltä kuulostaisi, jos esimerkiksi Yhdysvaltalaiset terrorismilait ja totaalinen valvontayhteiskunta tulisivat voimaan Suomessa, tai kansalliset pohjavedet joutuisivat Coca-Cola Companyn hallintaan, tai Suomen sisäinen turvallisuus siirtyisi pala palalta amerikkalaisten turvallisuusyritysten hallintaan, tai julkinen terveydenhoito ja koulutus luovutettaisiin ylikansallisille korporaatioille? Tai jos mahdollisuus syödä kotimaista luonnonmukaista ruokaa geenimanipuloidun ja testaamattomilla kemikaaleilla myrkytetyn Amerikkalaisen "frankenfoodin" sijaan katoaisi, tai että yksityisillä kaivosyhtiöillä olisi vapaus saastuttaa kaunis luontomme ilman pienintäkään edesvastuuta? Tai jos julkinen sosiaaliturva ja kotimainen pk –elinkeinosektori työpaikkoineen katoaisivat? Puhumattakaan jos menettäisimme suvereenin oikeuden kansakunnan etuja vaalivaan lainsäädäntöön? Tai jos pankkitoiminnan ja rahoitusmarkkinoiden sääntely lopetettaisiin kokonaan? Miltä kuulostaisi jos olisimme kaikki ulkomaisten suurpääomasijoittajien omaisuutta? Kaikki voi olla mahdollista, mikäli EU:n ja USA:n väliset vapaakauppasopimukset TTIP ja TiSA hyväksytään.

 

By Mehr Demokratie e.V. (CC BY-SA 4.0)Keskitetty yksityinen maailmanhallinto konkretisoituu yhä suuremmilla vapaakauppasopimuksilla


Heinäkuusta 2013 lähtien Yhdysvallat ja Euroopan Unioni ovat työstäneet yhdessä tähän asti suurinta ja fasistisinta vapaakauppasopimusta, joka on suomenkieliseltä nimeltään Transatlanttinen Vapaakauppasopimus/Kumppanuussopimus (englanniksi: Transatlantic Trade and Investment Partnership, eli "TTIP"). Virallisena tarkoituksena on luoda maailman suurin vapaakauppa-alue, jonka piiriin kuuluisi noin 800 miljoonaa kuluttajaa ja joka vastaisi noin puolet koko maailman bruttokansantuotteesta. Suurpankkien rahoittama tutkimusjärjestö CEPR (Centre for Economic Policy Research) on vailla todisteita arvioinut sopimuksen kasvattavan Euroopan bruttokansantuotetta 120 miljardia euroa vuodessa. CEPR:n selvityksen mukaan TTIP-sopimus kasvattaisi EU:n bruttokansantuotetta keskimäärin 0,05 prosenttia vuodessa ensimmäisen 10 vuoden ajan – mikä on esitetyistä arvioista positiivisin. Ja tämä sillä odotuksella, että markkinat toimisivat täysin häiriöttä ilman laajaa työttömyyttä. Kriitikoiden mukaan TTIP-sopimuksen mahdolliset hyödyt ovat parhaassakin tapauksessa olemattomat riskeihin verrattuna (joista lisää edellä).

 

By Christopher Dombres (CC 4.0)Samanaikaisesti neuvotteluja on käyty myös kolmesta muusta globaalista vapaakauppasopimuksesta. Niitä ovat jo lokakuussa 2015 sopimukseen päätynyt (mutta ei vielä valtioiden ratifioima) TPP (Trans-Pacific Partnership) ja neuvotteluiden alla oleva TiSA (Trade in Services Agreement). CETA (Comprehensive Economic and Trade Agreement) on puolestaan TTIP:n kaltainen EU -komission ja Kanadan jo valmiiksi neuvottelema, investointisuojan (josta tarkemmin edellä) sisältävä vapaakauppasopimus, jonka on tarkoitus tulla Eurooppa-neuvoston ja EU -parlamentin hyväksymäksi vuoden 2016 aikana. Mikäli CETA astuu voimaan, tulee se todennäköisimmin korvaamaan NAFTA (North American Free Trade Agreemnet) –vapaakauppasopimuksen Kanadan, USA:n ja Meksikon välillä. Tämä artikkeli keskittyy kuitenkin lähinnä TTIP– ja TiSA -sopimuksiin, vaikka esimerkiksi CETA on Euroopan maiden ja meidän tavallisten ihmisten kannalta sisällöltään lähes yhtä turmiollinen.

 

Kuinka prosessi etenee?


By Teacher Dude´s BBQ (CC BY-SA 4.0)Sopimuksen sisältö ja neuvottelut ovat tapahtuneet (vapaakauppaneuvotteluille tyypillisesti) epädemokraattisesti täysin salassa, mutta nyt poikkeuksellisen nopealla aikataululla ja poikkeuksellisen salaisesti. USA:n presidentti Barak Obama haluaa sopimuksen toteutuvan ennen kautensa päättymistä 2016, mikä tällä haavaa näyttää epävarmalta.

 

Mikäli EU ja USA pääsevät sopimukseen, menisi vielä vuosi että sopimuksesta tehtäisiin laillinen asiakirja kaikkien EU:n jäsenmaiden kielille. Tämän jälkeen alkaisi sopimuksen ratifiointiprosessi EU:n jäsenmaiden päämiehistä koostuvassa Euroopan neuvostossa ja EU -parlamentissa, jonka jälkeen Suomenkin olisi todennäköisesti hyväksyttävä sopimus. Sopimuksen saavuttaessa EU -parlamentin, tai Suomen eduskunnan, ne eivät voisi enää tehdä minkäänlaisia muutosehdotuksia, vaan joutuisivat äänestämään vain joko ratifioinnin puolesta, tai sitä vastaan. Aikataulun ollessa poikkeuksellisen ripeä, todennäköisesti parlamentaarikoille ei tyypilliseen tapaan myöskään tulla antamaan tarpeeksi aikaa massiiviseen asiakirjavuoreen tutustumiseen ja sisällön analysointiin, mikä on ollut yleensä leimallista kyseenalaisten lakien äänestysprosesseille. Poliittinen paine tulee olemaan molemmissa äänestyksissä valtava. Jos yksikään EU:n jäsenvaltio äänestäisi sopimusta vastaan, koko hanke kaatuisi ja tuskin kukaan uskaltaa joutua moisesta julkisen teilaamisen ja poliittisen ajojahdin kohteeksi. Valitettavasti melko selvää kuitenkin on, että nytkään kansan mielipidettä ei tulla ystävällisesti kysymään.

 

Epäselväksi ratifiointiprosessin tekee mm. se, että vaikka EU:lla ei pitäisi olla valtuuksia hyväksyä sopimusta kansallisten parlamenttien ohitse, asiantuntijoiden mukaan TTIP –sopimus ja sen mahdollinen investointisuojaosa (josta tarkemmin kohta) implementoitaisiin kaikesta huolimatta EU:ssa lainvoimaiseksi jo ennen kuin EU:n 28 jäsenmaata ovat edes (ehkä) päässeet omissa kansallisissa parlamenteissaan siitä äänestämään. 

 

By Piotr Swiderek (CC 4.0)Salassapidon syytä ei ole vaikea arvata


Ilman WikiLeaksin vuotamia tietoja, emme varmuudella tietäisi neuvotteluiden sisällöistä edes sitä murto-osaa, jonka se on tähän asti vuotanut ja tulkannut. Neuvottelun alla olevan sopimuksen asiapaperit ovat niin salaisia, että jos edes europarlamentaarikko haluaa nähdä niistä yhtään osaa, ainoa keino on sopia aika Yhdysvaltain suurlähetystöön. Vierailuaikoja on tarjolla vain kahtena päivänä viikossa, vain kahdeksi tunniksi kerrallaan ja yhdellä vierailuajalla saa olla paikalla vain kaksi parlamentaarikkoa kerrallaan. Kaikki elektroniset laitteet on jätettävä paikan ulkopuolelle, jotta parlamentaarikko ei voisi ottaa asiakirjoista mitään kuvia tai kopioita. Myös muistiinpanojen ottaminen on kiellettyä. Koko vierailun ajan parlamentaarikon liikkeitä seuraa kaksi vartijaa ja parlamentaarikko joutuu sopimaan myös salassapitovelvoitteen. On siis hyvin epävarmaa että edes kukaan poliitikko voisi olla täysin perillä neuvotteluiden ja sopimusluonnosten todellisesta sisällöstä, puhumattakaan että voisi nostaa kaikkia näkemiään epäkohtia julkisesti esille. Kaikilta muilta pääsy asiakirjoihin on kielletty.

 

Toisin on ylikansallisten megakorporaatioiden johdolla, suurpankeilla, suurpääomasijoittajilla ja heidän lobbareillaan jotka ovat räätälöineet koko sopimuksen. Heillä on etu- ja yksinoikeudet kaikkeen sopimuksen sisältöön. Lisäksi Yhdysvaltalaiselle vastapuolen kolleegalleen lähettämässä kirjeessään EU:n pääneuvottelija kirjoittaa, että TTIP –sopimuksen ja sen neuvotteluiden avainasiakirjat tulevat pysymään salaisina vielä 30 vuotta sopimuksen allekirjoituksesta. Salailu on toki osa diplomaattisia neuvotteluita, mutta miksi ihmeessä kauppasopimuksen on oltava yhtä salainen kuin presidentti John F. Kennedyn murhatutkimuksen tulokset konsanaan, ellei kyseessä olisi sopimus joka on sisällöltään niin turmiollinen kansakunnille, että se ei ikinä kestäisi minkään asteista julkista tarkastelua? Ja miksi ihmeessä kukaan uskaltaisi allekirjoittaa sopimuksen, jonka sisältö ei ole jokaista pienellä präntättyä yksityiskohtaa myöten selvillä ja julkisesti analysoitu?

 

By thedescrier (CC 4.0)Päällisin puolin TTIP:llä on tavoitteena poistaa tullimaksut, vähentää kaupan esteitä ja antaa kansainvälisille sijoittajille lakitekniset aseet poistaa vapaakaupalta kaikki sääntelyn ja kansallisen lainsäädännön esteet. TTIP pyrkii uudelleen jyräämään läpi monet asiat, jotka olivat aiemmin mukana kansanvaltaisin voimin torjutuissa kansainvälisessä MAI –investointisuojasopimuksessa ja immateriaalioikeuksien standardisointisopimus ACTA:ssa.

 

Euroopasta neuvottelijoina toimivat antidemokraattinen Euroopan komission ja USA:n kauppaministeriön virkamiehet, mutta koko prosessin ja sopimuksen takana ja keskiössä ovat täysin omia etujaan ajavat ylikansalliset liike-elämän jätit, suurpääomasijoittajat, suurpankit ja heidän lobbarit. Sopimusta perustellaan julkisesti ennen kaikkea taloudellisena sopimuksena ja "kaupankäynnin vapauttamista" ajavana sopimuksena. Totuus on kuitenkin, että tämä suurpääomasijoittajien ja monikansallisen teollisuuden ajama TTIP –vapaakauppasopimus -kuin myös TiSA ja TPP- ovat ennen kaikkea poliittisia sopimuksia, joiden tarkoituksena on siirtää itsenäisten ja demokraattisten valtioiden suvereniteetti laajamittaisesti kansainväliselle ja diktatuuriselle korporatismille. (Ja ennen kaikkea lopulta; yksityisomisteisille keskuspankeille, joiden takana ovat vuosisatoja vallassa olleet ultrarikkaat suvut). Sopimukset ovat myös hyvin geopoliittisia sopimuksia, josta myös edellä lisää.

 

By EU Exposed (CC 4.0)Investointisuojasopimus: tervetuloa globaali totalitaarinen fasismi


TTIP -sopimuksen kenties pelottavin (ainakin puhutuin) osanen on nk. investointisuojajärjestelmä (Investor to State Dispute Settlement -ISDS). Investointeja suojaavia sopimuksia on ollut jo voimassa olevissa aikaisemmissa vapaakauppasopimuksissa, mutta TTIP:n suhteen Euroopan Unioni on asettanut tavoitteeksi tähänastisista sopimuksista korkeimman mahdollisen investointisuojan. Tämän investointisuojan osan toteutuessa laajamittaisena valtiot joutuisivat luopumaan valtaosasta itsemääräämisoikeuttaan ja uudet lainsäädännöt (Suomessa, EU:ssa ja USA:ssa) tultaisiin alistamaan suuryritysten ja suurpääomasijoittajien armoille.


Tarkemmin; EU:n neuvottelumandaatin mukaan sopimuksen on määrä tarjota mahdollisimman korkea lain suoja ja takuut Amerikkalaisten yritysten investoinneille Euroopassa (ja sama pätee Eurooppalaisille yrityksille Yhdysvalloissa). TTIP:n investointisuojamekanismi antaisi monikansallisille yrityksille ja yksityisille suursijoittajille mahdollisuuden haastaa yksittäinen valtio oikeuteen, mikäli ne katsovat kansallisten lainsäädäntöjen olevan liiketoiminnan, kilpailun, markkinoille pääsyn, voiton teon tai investointien este/hidaste. Tällaisen vahvan investointisuojan myötä valtiot voivat joutua jatkuviin ja kymmeniä miljoonia dollareita maksaviin oikeudenkäyntiprosesseihin ja sääntöjä rikkova valtio voidaan tuomita maksamaan jopa miljardien dollareiden sakkoja. Näiden kulujen ja sakkojen lopullinen maksaja, sekä tuomion seuraamuksien kärsijä olisi veronmaksaja, eli me kaikki.

 

By EU Exposed (CC 4.0)Kansainvälisten suurpääomasijoittajien kansanvallasta piittaamaton härski voiton tavoittelu tulee tunkeutumaan yksinvaltaisesti lähes jokaiselle valtion elinten sektoreille. Neuvottelumandaatin neljäs artikla sanoo: "Sopimuksen velvoitteet ulottuvat kaikille hallinnon tasoille". Mikä tarkoittaa että sopimus ei sido vain valtiohallintoa, vaan myös kaikkea julkishallintoa, kuten: aluehallintoa, maakuntia, kuntia ja niin edelleen. Näin ollen yritys tai siihen investoiva Amerikkalainen taho voi riitauttaa jopa kunnallisen säädöksen kansainvälisessä yksityisessä välimiesoikeudessa (tai vastaavassa). Kuten Yhdysvaltalaisten lobbaustahojen yhteisessä julkilausumassa asia muotoiltiin; riittää kun sijoittajan mielestä säädös rajoittaa "oikeutta investoida mihin kohteeseen vain, minne vain, milloin vain, miten vain, sekä oikeutta nostaa tuottoja halutessaan."

 

Kuka jakaa tuomioita?

 

By Tori Rector (CC BY-SA 4.0)Eurooppalaisen valtion ollessa syytettynä osapuolena, oikeudenkäyntejä ei käytäisi kansallisissa oikeuslaitoksissa, eikä edes Euroopassa ,vaan Maailmanpankin alaisuudessa täysin erillisessä ja yksityisessä kansainvälisessä suurpääomasijoittajien perustamassa salaisessa välimiesmenettelyssä (välimiesoikeudessa), esimerkiksi Washingtonissa. Lopullisen tuomion tekisivät kolme paneelissa istuvaa jäsentä, jotka valitaan tapauskohtaisesti hyvin pienestä, 150:n talouteen erikoistuneen asianajajan joukosta. Taustaltaan nämä tuomarit olisivat (yllätys!) suuryrityksille työskenteleviä lakimiehiä. Eli kansallisten oikeusistuimien sijaan, julkisen vallan toimintaa tulisi arvioimaan ja säätelemään yksityisten kauppasuhteiden ongelmia ratkova julkisuudelta piilossa toimiva järjestelmä. Käytäntö on jo nyt osoittanut, että tuomio voi perustua mielivaltaisuuteen, koska samoilla faktoilla on välimiesoikeudessa jo tehty vastakkaisia ratkaisuja. Tämä puolestaan tekee järjestelmästä "hasardin", koska lopputulos ei ole millään tavalla loogisesti ennustettavissa.

 

Tosin Euroopan kansalaisten aktiivisen vastarinnan myötä keväällä 2015 EU -komissio julkisti investointisuojaan tehtävän muutosehdotuksen, joka esittää että oikeudenkäynnit käytäisiinkin yksityisen ja vaihtuvan välimiesoikeuden sijaan "pysyvässä investointituomioistuimessa." Viime syksynä sopimusneuvotteluita johtava kauppakomissaari Cecilia Malmström ehdotti että EU ja Yhdysvallat voisivat perustaa julkisen kauppatuomioistuimen, jossa toimisivat pysyvät tuomarit. Ongelma vain on, että tämä ei ratkaise ISDS:ään liittyviä ydinongelmia millään tavalla. Kuten Helsingin yliopiston kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi Maaradion haastattelussa totesi: "tässä siirrellään vain Titanicin kansituolien järjestystä." 

 

Demokraattisesti valitut hallitukset rähmällään


Toisin kuin suurpääomasijoittajilla, valtioilla ei olisi oikeutta valittaa välimiesoikeuden päätöksestä, eikä myöskään oikeutta haastaa vastavuoroisesti yrityksiä/sijoittajia oikeuteen. Oikeudenkäynnit ja niiden päätöksien sisältö pidettäisiin julkisuudelta salassa. Näin ollen kansalaiset eivät saisi koskaan edes tietää syitä miksi he menettäisivät koko ajan oikeuksiaan. Sopimuksen sisältö tekisi käytännössä valtion puolustautumisen mahdottomaksi, muuttaen kansakunnat lähtökohtaisesti ylikansalliselle pääomalle alisteiseen asemaan. 

 

By Mehr Demokratie e.V. (CC BY-SA 4.0)Suuri huolen aihe on ollut mm. julkisten palveluiden mahdollisessa siirtymisessä ylikansallisille yrityksille. Viime keväänä ainakin Euroopan parlamentin kanta tarkistusesityksessään oli, että julkiset palvelut olisi jätettävä kokonaan TTIP –sopimuksen ulkopuolelle. Tämä ei kuitenkaan välttämättä muuta vielä sopimuksen sisältöä mitenkään. EU:n parlamentilla on loppuen lopuksi valta vain tehdä ehdotuksia EU -komissiolle ja lopulta äänestää valmiin sopimuksen puolesta, tai sitä vastaan. Sitä paitsi TTIP:n, CETA:n ja varsinkin TiSA:n keskeisinä tavoitteina on ollut alusta alkaen valtioiden julkisten palveluiden vapauttaminen, joten kyseessä ei ole mikään sivuseikka josta finanssieliitti olisi valmis luopumaan. Tämä EU -parlamentin esitys TTIP –sopimuksen suhteen on ennen kaikkea hyödytön siksi, koska julkisten palveluiden vapauttamista ajaa ensisijaisesti TiSA –sopimus (josta tarkemmin edellä). CETA:n kohdalla neuvottelut ovat jo päättyneet ja tässä sopimuksessa julkisten palveluiden vapauttaminen on jo osa sopimusta. Näin ollen välittömän julkisen paineen luominen EU -komission suuntaan sopimuksen lopullisen ratifioinnin estämiseksi olisi nyt ensisijaisen akuuttia. 

 

Julkisten palveluiden suhteen TTIP:n ja TiSA:n kohdalla aikaa on vielä hieman. Mutta turvatakseen julkiset palvelunsa, maiden hallituksien tulisi äärimmäisen aktiivisesti itse määritellä alue- ja palvelukohtaisesti mitkä julkiset palvelut ne haluavat pitää kauppasopimuksien ulkopuolella. Kuten CETA:n kohdalla on nyt nähty, neuvottelijat ovat jo surkeasti epäonnistuneet mm. investointisuojajärjestelmän torppaamisen suhteen. Julkisia palveluita ei poistettu CETA -sopimuksen investointisuojan osasta ja näin ollen Kanadalaiset suursijoittajat voisivat halutessaan esimerkiksi haastaa Suomen valtion yksityiseen välimiesoikeuteen vapauttaakseen vaikka julkisen terveyspalvelun kilpailulle, sakkojen kera. Siksi suuri huoli ja epäluottamus TTIP:n ja TiSA:n suhteen on enemmän kuin perusteltu. On myös huomioitava, että kerran kilpailulle vapautettua julkista palvelua ei voi enää koskaan palauttaa julkiseksi.

 

By democracychronicles (CC 4.0)Investointisuojan jäljet näyttävät jo painajaismaisen suunnan


Vapaakauppasopimuksissa käytetystä investointisuojajärjestelmästä on muodostunut ylikansalliselle teollisuudelle, kansainvälisille sijoittajille ja lakifirmoille kasvava ja tuottoisa liiketoiminnan haara. Vaikka investointisuoja sisällytettiin investointisopimuksiin ensimmäisen kerran jo 1960 –luvulla, vuodesta 1965 vuoteen 2000 kanteita nostettiin vain 50 kpl, eli 1 ½ kannetta per vuosi. Vuodesta 2000 lähtien tilanne muuttui kuitenkin radikaalisti. Tähän mennessä investointisuojan nojalla on nostettu jo noin 600 kannetta. Tässä muutamia esimerkkejä, mitä aiempien vapaakauppasopimusten investointisuojat ovat jo saaneet aikaan:

 

- Meksiko joutui maksamaan noin 16 miljoonan dollarin korvaukset Yhdysvaltalaiselle Metalcladille, jonka maahan suunnittelemaan jätteenkäsittelylaitoksen mekanismiin paikallisviranomaiset vaativat ympäristösyistä muutoksia.


- 2011 Fukushiman katastrofin johdosta Saksa päätti aloittaa asteittaisen luopumisen ydinvoimasta kohti ympäristöystävällisempiä energiatuotannon muotoja. Tämän vuoksi Saksan energiavoimaloita operoiva Ruotsalainen energiayhtiö Wattenfall haastoi Saksan oikeuteen vaatien lähes 4 miljardia dollaria korvausta arvioimiensa tappioiden vuoksi.


- Kaivosyhtiö Lone Pine vaatii Kanadan hallitukselta neljännesmiljardia sen bisnestoimia haittaavien ympäristönsuojelulakien vuoksi.


- Tupakkayhtiö Philip Morris haastoi Australian oikeuteen miljardien tappioista, jotka aiheutuivat Australian uusista tupakkalaeista, joihin liittyi mm. tupakka-askien syöpävaroitukset. Philip Morris vaatii samasta syystä 2 miljardia myös Uruguayn hallitukselta.


- Hollantilainen vakuutusyhtiö Achmea haastoi Slovakian oikeuteen, koska yhtiön mielestä maa "hankaloitti" julkisen terveydenhoidon yksityistämistä Slovakiassa. Maan hallitus pyrki vain varjelemaan kansalaistensa perusoikeuksia.


- Ranskalainen vesi-, jäte- ja energiapalveluyhtiö Oveolia haastoi Egyptin hallituksen, koska se päätti nostaa minipalkan määrää.

 

By EU Exposed (CC 4.0)Elleivät pelkästään edellä mainitut esimerkit merkittävästä julkisen vallan siirrosta kansalaisyhteiskunnan ja muun kontrollin ulottumattomiin saa jokaista meitä edes pohtimaan välitöntä eroa Euroopan Unionista vakavasti, niin on vaikea kuvitella mikä sen tekisi. Itsenäisten valtioiden, niiden hallitusten sekä kuntien mahdollisuudet ja oikeudet kehittää yhteiskuntaansa itselleen hyväksi katsomallaan tavalla todennäköisesti katoaisivat kun kukaan ei tohtisi lähteä useisiin, toivottomiin, vuosia kestäviin ja miljardeja maksaviin oikeustaisteluihin, joissa päätöksen kallistuminen valtion hyväksi olisi erittäin epätodennäköistä.

 

Ironisesti EU -komissio on kuitenkin myöntänyt ettei USA:n ja Euroopan välinen vapaakauppasopimus edes tarvitsisi välttämättä investointisuojasopimusta, koska molemmilla tahoilla on jo täysin toimivat oikeusjärjestelmät sitä varten. Mutta kuinka ollakaan, perusteluna on ollut että tämä investointisuojasopimus on oltava TTIP:ssä mukana myöhemmin tulevia, yhä isompia vapaakauppasopimuksia varten.

 

Tämän on tulkittu tarkoittavan Kiinaa, mikä on entistä pelottavampi skenaario. Kiina on menossa monella mittarilla juuri nyt USA:n rinnalle talousmahtina ja näin Euroopalla olisi pian edessään valmiiksi kommunistinen suurvalta rajoittamassa Euroopan maiden lainsäädäntöä ja oikeuksia. Tässä mielessä elämme lähivuosina kiinnostavia aikoja, sillä Kiina kuuluu mm. Venäjän kanssa nk. BRICS -unioniin (BRICS = Brasilia, Russia, India, China ja South Africa). Transatlanttisen hankkeen merkittävimmät geopoliittiset syyt/tavoitteet ovatkin Kiinan irrottaminen BRICS –maista lännen vapaakauppasopimuksien piiriin ja näin yhä tehokkaampi Venäjän eristäminen (heikentäminen), sekä lopulta globaalin korporatistisen maailmanhallinnon rakentaminen.

 

Valtiolainsäädäntö pysähtyy ja Eurooppalaiset sijoittajat katoavat?


Investointisuojan suova laillinen erityisasema yksityiselle sijoittajataholle jyrätä kansalliset lait tieltään ei koskisi kuitenkaan ennen sopimuksen ratifiointia olemassa olevia lakeja, vaan ainoastaan sopimuksen jälkeen säädettyjä uusia lainsäädäntöjä. Mikä johtaisi siihen, että EU:n jäsenvaltioiden lainsäädäntö käytännössä "jäädytettäisiin" muuttumattomaksi. Ainoat uudet säädettävät lait (tai lakikorjaukset) joita enää syntyisi, olisivat lähinnä vain sellaisia jotka lähtökohtaisesti kasvattaisivat ylikansallisten suuryritysten/suurpääomasijoittajien valtaa, murentaen meidän kaikkien muiden oikeuksia siihen saakka kunnes eläisimme globaalin korporatismin vankiplaneetalla (jotkut puhuvat siirtymisestä teknokratiavaltaiseen "uusfeodaaliseen" yhteiskuntamalliin). Mutta toisin kuin valtion ja kuntien lainsäädännön suhteen, TTIP –kauppasopimuksen sisältöä Amerikkalaiset suurpääomasijoittajat voisivat kuitenkin halutessaan muuttaa edukseen koska vain ja miten vain, ilman että EU:n jäsenvaltioilla olisi muutoksiin mitään juridistista sananvaltaa.

 

Investointisuojajärjestelmä tulisi nostamaan myös amerikkalaisen sijoittajan Euroopassa poikkeukselliseen erityisasemaan, joka muuttaisi investointitoiminnan ja kaupankäynnin ehtoja eurooppalaisille sijoittajille dramaattisesti epäedulliseksi. Tämän myötä Eurooppalaiseen teollisuuteen investoivat eurooppalaiset sijoittajat katoaisivat hiljalleen Atlantin taakse. Tilalle saisimme amerikkalaiset sijoittajat, joiden arvopohjasta tuskin löytyy eurooppalaisen hyvinvoinnin ja kansakuntien etu.

 

By Joe Campbell (CC BY-SA 4.0)Oma kiintoisa (vaikkakaan ei yllättävä) yksityiskohta on, että vaikka investointisuojan osa on ollut neuvotteluissa hieman vastatuulessa (kuten esim. Kreikan taholta), kansainvälisen kaupan valiokunnan jäsen ja europarlamentaarikko Ska Keller on arvioinut, että kansallisten parlamenttien vastustus voidaan kiertää:

 

- On olemassa temppuja, joilla sopimus voidaan (saada) esimerkiksi väliaikaisesti voimaan ilman, että Kreikan parlamentilta kysytään. Sitten sopimus voisi olla vaikka aikojen loppuun väliaikaisesti voimassa.

 

Tutkimukset eivät tue TTIP:n väitettyjä hyötyjä


Iso-Britannian vuonna 2013 teettämän tutkimuksen mukaan investointisuojalla ei ole mitään poliittista eikä taloudellista hyötyä. Tutkimuksen johtopäätös oli, että sopimus tuottaisi maalle lopulta ainoastaan taloudellisia kuluja ja poliittisia riskejä. EU -komission tilaaman raportin mukaan esimerkiksi EU:n metalli- ja elektroniikkateollisuus sekä maatalous kärsisivät TTIP -sopimuksesta. Muissakin laskelmissa TTIP -sopimuksen taloudelliset seuraukset on arvioitu negatiivisiksi. Esimerkiksi Tufts:n yliopiston globalisaatiotutkija Jeronim Capaldon 2014 julkaisemien laskelmien mukaan TTIP -sopimus laskisi EU:n vientiä ja bruttokansantuotetta sekä lisäisi työttömyyttä etenkin Pohjois-Euroopan maissa, joiden talouskasvusta leikkautuisi 0,5 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Pohjois-Euroopassa työttömäksi jäisi noin 223 000 ihmistä ja työntekijöiden vuosiansiot romahtaisivat keskimäärin lähes 5000 euroa vuoteen 2025 mennessä.

 

By Leigh Blackall (CC 4.0)Capaldon laskelmien mukaan TTIP johtaisi myös valtion tulojen menetyksiin ja korkeaan taloudelliseen epävakaisuuteen. Eurooppa tulisi äärimmäisen haavoittuvaiseksi kaikille USA:ssa tapahtuville kriiseille ja ainoaksi talouden stimulointikeinoksi jäisi yksityinen lainarahoitus, joka puolestaan kasvattaisi valtiotalouksien epävakautta ja riskialttiutta. Suomessa mm. kotimainen maatalous saattaisi pahimmassa tapauksessa kenties kadota kokonaan (aivan kuten NAFTA:n ansiosta noin 2 miljoonaa Meksikolaista maanviljelijää menetti työnsä), mutta silti Suomen maa- ja metsätaloustuottajien keskusliitto MTK on ilmoittanut kannattavansa vapaakauppasopimusta. Rakenteellisten muutosten vuoksi jopa 1,3 miljoonan Eurooppalaisen arvioidaan menettävän työpaikkansa (EU -komission teettämien maltillistenkin laskelmien mukaan koko EU:ssa työnsä menettäisi kaikkiaan 680 000 ihmistä). Capaldon selvityksen mukaan Yhdysvalloissa menetettyjen työpaikkojen määrän arvioidaan olevan yli 715 000 kpl. Pelkästään Kanadan, USA:n ja meksikon välinen NAFTA-vapaakauppasopimus on asiantuntijoiden mukaan vienyt Yhdysvalloista jo n. 700 000 työpaikkaa ja on lisännyt massiivisesti köyhyyttä Meksikossa. Voittajia olisivat vain suurpankit ja suursijoittajat, sekä suuret monikansalliset yritykset, jotka juuri tekevät tuottoa sijoittajilleen ja pankeille. Tietenkin. Tuskin nämä tahot väkisin ajaisivatkaan muunlaista sopimusta.

 

TTIP:n investointisuojasopimus ei kunnioita edes YK:n kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia


- (TTIP:n) Investointisuojasopimus (ISDS) on hyökkäys itsenäisyyden ja itsemääräämisoikeuden ydinolemusta vastaan, jotka ovat YK:n perustusperiaatteita.


Näin investointisuojasopimusta kritisoi mm. YK:n ihmisoikeuskomission johtava asiantuntija Alfred-Maurice de Zayas lokakuun 14. 2015 tavatessaan Euroopan parlamentin jäseniä. Hän totesi myös:


- On käsittämätöntä että demokraattiset valtiot pettäisivät valitsijoidensa (äänestäjien) luottamuksen luopumalla vastuustaan, jota heidän on suojeltava toimien demokraattisesti valittuina hallituksina.


De Zayasin mielestä TTIP ja sen investointisuojasopimus mitätöivät YK:n kansainväliset ihmisoikeussopimukset, joihin sen jäsenvaltiot ovat sitoutuneet jo 70 vuoden ajan. Tämä johtuu siitä, että investointisuojajärjestelmä on täysin erillinen ja yksityinen oikeussysteemi ilman minkäänlaista vastuullisuutta, ja jonka piirissä ei ole mitään valituksen tai oikomisen mahdollisuutta. Tästä syystä ISDS:n parissa toimivat lakimiehet sivuuttavat YK:n ihmisoikeussopimukset tarkoituksenmukaisesti.

 

By Renegade98 (CC BY-SA 4.0)TTIP –sopimusta ylistävät vain ne, keiden etua sopimus ajaa (paitsi Suomessa)


Juuri TTIP:n investointisuoja jakaa EU –maita ja sen huippupoliitikkoja voimakkaasti. Kaikki eivät ole valmiita hyväksymään sitä, ainakaan sellaisenaan. Mutta etenkin Suomessa hallituksien ravintoletkussa toimivat virkamiehet, hallintoelimet ja järjestöt kuitenkin ylistävät mediassa kilvan TTIP:n positiivisia taloudellisia ja työllistäviä vaikutuksia. Suomi kuuluukin maihin, jotka voimakkaasti kannattavat vahvaa investointisuojaa ja TTIP –sopimuksen tiedetään olevan Suomen valtionvarainministeri Alexander Stubbin henkilökohtainen agenda. Lokakuussa 2014 Suomi oli mukana 14 EU –maan kirjeessä Jean-Claude Junckerille (EU –komission puheenjohtaja), jossa nimenomaan kehotettiin pitämään investointisuoja mukana sopimuksessa.

 

Elinkeinoelämän keskusliitto virkamiehineen ovat myös luoneet kuvaa, että TTIP olisi Suomalaisen (tai ylipäätään) pk -yrittäjän etu. Hämmentävästi myös Suomen Yrittäjät kannattavat sopimusta. Todellisuudessa TTIP -sopimus hyödyttäisi lähinnä vain isojen monikansallisten tahojen etua, ollen itse asiassa erittäin vahingollinen Suomen pienille ja keskisuurille yrityksille. Varustelekan perustaja Waltteri Lindholm kiinnittääkin tähän huomiota Uusisuomi –artikkelissa Tämän takia sääntö-Suomi on sinunkin etusi 6.5.2015. Lindholm ei myöskään näe TTIP:n ajamien sääntöjen vapauttamisen turvaavan työntekijöiden asemaa.

 

Päinvastoin kuin useat Euroopan suurkaupungit, myös Helsingin kaupunginhallitus kannattaa täysin kritiikittä ja lähes uskonnollisella hartaudella TTIP- ja TiSA –sopimuksia, jotka tulisivat viemään heidän omalta paikallishallinnoltaan lähes kaiken vaikutus- ja päätäntävallan. Helsingin kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen kirjoitti 27.11.2015 blogissaan TTIP –sopimus, Helsinki ja Vihreät näin:

 

- TTIP-sopimuksen kritiikittä hyväksyvän vastauksen puolesta äänestivät kokoomuksen, RKP:n ja keskustan ryhmät sekä enemmistö vihreistä ja perussuomalaisista, myös pari sosialidemokraattia. Kaupunginhallituksessa tämä vastausesitys oli jostain kumman syystä hyväksytty jopa yksimielisesti, ilman vastaesityksiä.

 

By EU Exposed (CC 4.0)TTIP- ja TiSA –sopimuksissa on kyse julkisen vallan siirtämisestä täysin kansainvälisten suurpääomasijoittajien haltuun. Mikä tästä kohdasta on politiikoilla, kaupunginhallituksilla ja kunnanvaltuutetuilla jäänyt ymmärtämättä? Tällaista täysin käsittämätöntä kotimaista omien etujen vastaista toimintaa ei pysty selittämään muuta kuin laajamittaisella korruptiolla, hävyttömällä välinpitämättömyydellä ja katatonisella tyhmyydellä. Mikäli ei vaivaudu perehtymään faktoihin, valitettavan moniin juhlallinen populismi tenhoaa. Valtamedia toimii luontevasti fasistisen politiikan äänitorvena, koska suurimmat länsimaiset mediatalot ovat aivan samojen omistajien ja sijoittajien käsissä, joiden etua nämä uudet vapaakauppasopimukset juurikin ajavat.


Maailmalla näitä uusia kauppasopimuksia kaikkein näkyvimmin ja päättäväisimmin vastustavat molemmat poliittiset "reunat", eli vasemmisto ja oikeisto (jota valtamedia kutsuu tarkoituksella vääristellen "äärioikeistoksi.") Lähes kaikki maailman poliittista "keskustaa" (ns. maltillinen vasemmisto ja maltillinen oikeisto) edustavat kriittiset poliitikot ovat pyörtäneet tähän asti puheensa lopulta sopimusten kannalle. Suomessa ongelmana on, että vaikka meillä on olemassa pieni poliittinen vasemmisto, meiltä puuttuu todellinen oikeisto. Toisin kuin yleisesti lullaan, kokoomus ei ole sellainen. Kokoomus ajaa globaalia kollektivismia samaan tapaan kuin muutkin "keskustassa" toimivat sosialistit.

 

By Mehr Demokratie e.V. (CC 4.0)Maailman ihmiset ovat ymmärtäneet: olemme sodassa

 

Valtaosa Amerikkalaisista ammattiliitoista vastustaa uusia kauppasopimuksia. Tammikuussa yli 1500 Yhdysvaltalaista eturyhmää asettui vastustamaan pelkästään TPP –sopimusta. Noin 400 Eurooppalaista järjestöä kampanjoi parhaillaan TTIP:ä, TiSA:a ja CETA:a vastaan. Neuvotteluita vastaan on ympäri maailman järjestetty lukuisia massiivisia mielenosoituksia jo kahden vuoden ajan ja lähes 3,5 miljoonaa ihmistä Euroopassa ovat allekirjoittaneet neuvotteluiden alla olevien (ja olleiden) vapaakauppasopimusten vastaisen aloitteen.


Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö (ITUC), Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö (ETUC) ja Julkisalojen ammattiliittojen kansainvälinen liittouma (PSI) tekivät jo 2013 Euroopan komissiolle selväksi, että he vastustavat TPP, TTIP ja TiSA –sopimuksia. Järjestöt jyrähtivät etenkin TiSA -neuvotteluiden vaarantavan kaikkien saatavilla olevat julkiset palvelut, ollen huolissaan myös TTIP:n investointisuojamekanismista. Järjestöjen mukaan sopimuksilla pyritään kaikkien palveluiden yksityistämiseen. PSI:n pääsihteeri t Rosa Pavanelli totesi järjestön tiedotteessa:

 

– Ihmisten täytyy ymmärtää, että näitä sopimuksia tehdään vain takaamaan monikansallisten yritysten voitot ja sementoimaan sijoittajien oikeudet.

 

Pavanellin mukaan monikansalliset yritykset ovat viimeisiä, jotka tarvitsevat erityisoikeuksia. PSI kehottikin luomaan maailmanlaajuista yhteistä vastarintaa, jotta haitalliset kauppasopimukset TPP, TTIP ja TISA saataisiin estettyä. No mutta, liittyikö Suomen AY –liike mukaan tähän vastarintaan?

 

Kenen puolella Suomen AY -liike oikein on?


Kesäkuussa 2015 Suomen työntekijäjärjestöt SAK, STTK ja Akava asettuivat julkisesti kannattamaan TTIP –sopimusta. Tämä on aivan poikkeuksellista, sillä selkeä enemmistö Euroopan ja USA:n työntekijäjärjestöistä ei kannata sopimusta ja aivan syystä. TTIP –neuvotteluissa ei ole mukana yhtään ainoaa Euroopan työntekijäjärjestöjen edustajaa. Lisäksi neuvottelut ja neuvotteluiden sisältö pidetään salassa, joten on hämmentävää kuinka AY –liikkeen kantaa voisi pitää uskottavana?

 

By democracychronicles (CC 4.0)Huhtikuussa 2014 julkaistussa yhteisessä muistiossaan SAK, STTK ja Akava perustelevat kantaansa sillä, että TTIP –sopimus "hyödyttäisi taloudellisesti myös Suomea, sillä se kiihdyttäisi kaupankäyntiä kilpailua ja lisäisi tuottavuutta." Muistio perustaa yltiöpositiiviset ennusteensa em. CEPR:n täysin spekulatiivisiin "toivotaan-toivotaan" -laskelmiin ja Suomea koskevan matemaattisen ja hypoteettisen mallinnuksen puhtaasti sen johdannaiseen idealismiin. Suomen AY -liikkeen näkemys on voimakkaassa ristiriidassa niin ikään edellä mainittujen useiden eri tutkimusten ja EU:n itsenä tilaaman raportin suhteen. Muistion sisältö tuntuukin perustuvan enemmän uskoon kuin faktoihin, ja jota ohjailevat taustalla olevat poliittiset intressit.

 

Korupuheista huolimatta TTIP -sopimus on saanut ristiriitaisaa kritiikkiä juuri siitä syystä, että se pyrkisi oleellisesti heikentämään työntekijöiden oikeuksia ja asemaa. Tämänkin suhteen sopimuksen sisältöön liittyy ristiriitaisuuksia ja epäselvyyttä, johtuen salailusta ja "sopimuskielen" epämääräisyydestä ja tulkinnanvaraisuudesta. On totta että EU on historiallisesti sisällyttänyt TTIP -sopimukseen työntekijöiden oikeuksia käsittelevän luvun, joka velvoittaa noudattamaan Kansainvälisen työjärjestön (ILO) perusperiaatteita. Tässä tapauksessa kuitenkin työvoimaa käsittelevistä kohdista puuttuu määräävä mekanismi, jonka voimin toinen osapuoli voisi langettaa taloudellisia ja kaupallisia rangaistuksia, mikäli toinen osapuoli on rikkonut toisen osapuolen oikeuksia. Lisäksi, Yhdysvallat on jättänyt ratifioimatta lukuisia kaikkein tärkeimpiä Kansainvälisen työjärjestön yleissopimuksia, joihin kuuluu mm. yhdistymisen vapaus ja järjestäytynyt palkka- ja työehtoneuvottelun vapaus. Jopa 24 USA:n osavaltiossa on voimassa "Right to Work" –lainsäädäntö, joka on vaikeuttanut oleellisesti liittojen kykyä järjestäytyä ja neuvotella työehtosopimuksista. Työlakien yhdenmukaistamisen myötä, nämä epäkohdat tulisivat osaksi Eurooppalaista työnlainsäädäntöä. Tämä sama ongelma löytyy myös jo neuvotellusta Kanadan ja EU:n välisestä CETA –sopimuksesta. TTIP:n aikaan saamalla äärimmilleen kiristyvällä kansainvälisellä kilpailulla on myös tutkitusti negatiivinen vaikutus työllistymiseen, kun työväki on pakotettu löytämään työnsä ulkomailta. Kaiken tämän vuoksi Suomen AY –liikkeen asettuminen Euroopassa poikkeuksellisesti TTIP –sopimuksen kannattajaksi ei yksinkertaisesti voi olla herättämättä pettymystä ja syvää epäluottamusta jäsenistössään.

 

Suomen A (="Aivan") Y (="Yhdentekevä") –liike globalistien ja oligargien asialla


By Henrik Bejke (CC BY 4.0)TTIP:n puolelle asettumisen perusteluna työntekijäjärjestöjen muistiossa mainitaan myös, kuinka EU ja USA voivat TTIP –sopimuksen avulla puolustaa "yhteisiä arvojaan" geopoliittisessa kamppailussa Kiinan ja Venäjän "poikkeavia arvoja vastaan." Vaikka (aiemmin mainittu) YK:n ihmisoikeuskomission johtava asiantuntija on todennut TTIP:n investointisuojasopimuksen olevan hyökkäys YK:n ihmisoikeuksia koskevia perustusperiaatteita vastaan, muistio määrittelee EU:n USA:n yhteisinä arvoina demokratian ja ihmisoikeudet. Kiinan suhteen väittämän voi ymmärtää, mutta perustelu että Yhdysvallat kunnioittaisi ihmisoikeuksia ja demokratiaa nykyään enemmän kuin Venäjä, on ennen kaikkea vain poliittinen mielipide, ei objektiivinen tosiasia. Hämmentävästi muistio linjaa EU:n energiariippuvuuden Venäjästä uhkana. Ei ole olemassa kuitenkaan järkevää taloudellista perustetta vähentää Euroopan Unionin riippuvuutta Venäjän energiasta (josta EU ja USA sopivat Brysselissä 26.3.2014) ja laajentaa Venäjän taloudellista kauppasaartoa ylipäätään.

 

AY –liikkeen kantaa voi kummastella myös ympäristön suojelun ja kuluttajahintojen kannalta. Miten esimerkiksi öljyn ja maakaasun pumppaaminen Kanadassa, sen kuljetus Kanadasta USA:han, sen jalostaminen USA:ssa ja sitten sieltä kuskaaminen meriteitse Eurooppaan, jonka jälkeen jakelu eri Euroopan maihin ...tulisi kustannuksien, ja lopulta kuluttajahintojen puolesta meille edullisemmaksi, kuin ostaa öljy ja kaasu suoraan putkia pitkin lähempää Venäjältä? Ruplan kurssi on lisäksi dollariin verrattuna selkeästi edullisempi ja raaka-aineiden kuljetus Atlantin takaa on varmasti ympäristöä kuormittavampi ja riskialttiimpi ratkaisu. Ulkopoliittisten jännitteiden purkamisesta tässä nyt puhumattakaan.


By Gwydion M. Williams (CC 4.0)Jos jokin voidaan tulkita uhkana, se on Venäjän eristäminen kansainvälisestä kaupankäynnistä. Mutta tätä Suomen AY -liike pitää juuri tärkeänä sen puhuessa geopoliittisesta kamppailusta itää vastaan. Onkin ironista, että viitatessaan geopoliittiseen kamppailuun Kiinaa vastaan, muistiossa annetaan kuitenkin ymmärtää että AY –liike on varsin tietoinen lännen talouseliitin pitkäntähtäimen suunnitelmissa olevasta pyrkimyksestä saada lähitulevaisuudessa nimenomaan myös Kiina yhteisen vapaakauppasopimuksen piiriin.

 

Suomen työntekijänjärjestöjen muistiossa kyse on poliittisesta päätöksestä, jota ohjaavat keskitettyä maailmanhallintoa ajavat kansainväliset globalistit. Eikä se politiikka ole itsenäisten valtioiden ja sen kansalaisten etujen mukaista, eikä näin ollen niiden näkökulmasta myöskään rationaalista. Ei ole perusteetonta ynnätä, että Suomen AY -liike on pettänyt oman jäsenistönsä raskaasti.

 

EU ja USA pikemminkin Kiinan arvoja vastaaviksi?

 

TTIP –sopimusta on loogista kritisoida myös siitä, että toisin kuin yleisesti (ja AY –liikkeen muistiossa) on annettu ymmärtää, sopimuksella ei todellisuudessa pyrittäisi muokkaamaan Kiinan "arvoja" lähemmäksi länttä, vaan pikemminkin yhdenmukaistamaan lännen arvot Kiinaa vastaaviksi. Spekulaatiota tai ei, moni tarkkasilmäinen on varmasti havainnut kuinka viimeisen reilun 20 vuoden ajan länsi (Yhdysvallat ja EU) on kallistunut poliittisesti yhä jyrkemmin "vasemmalle", keskittyneen sosialismin suuntaan. Tämä ei ole sattumaa. On myös sangen epäilyttävää, että länsimainen teollisuus haluaisi Kiinan lähestyvän työlainsäädännön (työntekijöiden palkkojen, oikeuksien ym.) suhteen länsimaisia normeja/"arvoja", kun syy miksi länsimainen teollisuus ja työpaikat ovat ylipäätään siirtyneet juuri Kiinaan, on maan kustannustehokkuus yritysten näkökulmasta. Joka johtuu puolestaan työntekijöiden olemattomista oikeuksista ja lähes orjamaisen matalasta palkkauksesta Kiinassa. Miksi ihmeessä länsimainen suurpääomasijoittaja ja ylikansallinen yritys pyrkisi nyt muka luopumaan tästä itselleen äärimmäisen edullisesta asetelmasta?

 

Kiintoisa yksityiskohta muistiossa on sekin, että investointisuojan kolmatta osa-aluetta ei nähdä ollenkaan ongelmallisena. Investointisuojan kolmas osa-alue menee näin: Taataan investoijille tasapuoliset toimintaedellytykset suhteessa paikallisiin investoijiin. Kuten edellä mainittua, todellisuudessa eurooppalaiset investoijat eivät olisi Euroopassa investointisuojasopimuksen toteutuessa tasa-arvoisessa asemassa amerikkalaisiin sijoittajiin nähden (tästä tarkemmin Maaradion Martti Koskenniemen haastattelussa).

 

Lohduttavaa (mutta samalla ristiriitaista) on kuitenkin se, että muistion mukaan Suomen työntekijäjärjestöt eivät kannata "vahvaa ja laajaa investointisuojaa", ne puolustavat lainsäädännön kehittämisen turvaa ja yhteiskuntamme julkisesti rahoitettuja peruspalveluja. Valitettavasti nykyrealismissa nämä linjaukset jäänevät kuitenkin lähinnä voimattomiksi toiveiksi. Euroopan työntekijäjärjestöt eivät ole neuvotteluissa mukana tai edustettuina millään tavalla. Sekään ei auta, että Suomen työntekijäjärjestöt eivät mitä ilmeisimmin kuuluu edes TTIP:n vastaiseen rintamaan eurooppalaisten työntekijäjärjestöjen kanssa.


By DJANDYW.COM & DJANDYW.TV AKA ANDREW WILLARD (CC BY-SA 4.0)Amerikan myrkyt Eurooppalaisten kurkusta alas 

 

Palataanpa takaisin TTIP -sopimuksen sisältöön ja mahdollisiin vaikutuksiin. Sopimuksen suosiessa Euroopassa toimivia amerikkalaisia sijoittajia ja Amerikkalaista teollisuutta, tarkoittaisi tämä siis, että eurooppalainen omavarainen teollisuus jäisi omalla maallaan amerikkalaisen suurpääoman etujen jalkoihin. Mutta samoin voisi käydä myös eurooppalaisen kuluttajasuojan kanssa. Edistääkseen TTIP -neuvotteluita EU on jo nyt ehtinyt tehdä merkittäviä myönnytyksiä Yhdysvalloille. Esimerkiksi vuonna 2013 EU hyllytti Yhdysvaltain painostuksesta lakialoitteen, joka olisi kieltänyt tutkitusti syöpiin, hedelmättömyyteen ja sikiöiden epämuodostumiin yhdistettyjen nk. hormonihäiritsijöiden käytön Euroopassa. Painostuksen takana olivat kemianteollisuuden jättiläiset, kuten Bayer ja BASH. Eli käytännössä TTIP:n monet kohdat hivuttautuvat jo nyt Eurooppalaiseen lainsäädäntöön.

 

Entä mitä tapahtuisi elintarvike-, ravinto- ja maatalousteollisuuden suhteen? TTIP –neuvotteluiden keskeisenä tavoitteena on tuotteiden ja palveluiden laatuvaatimusten teknisen sääntelyn laajamittainen yhteensovittaminen. Vaikka Suomessakin jo osa kotimaisista lihataloista myy valikoimissaan geenimuunnellulla rehulla kasvatettua lihaa, niin puolestaan Yhdysvalloissa kaikki (ei-luomu) ruoka sisältää käytännössä testaamatonta geenimanipuloitua (GMO = genetically modified organism) ravintoa. Euroopassa karjaeläinten lihan kasvattaminen kasvuhormoneilla ja kanan lihan kemiallinen huuhtelu on ollut kiellettyä, kun taas Yhdysvalloissa kaikki liha on kasvatettu GMO –rehulla (soijalla ja maissilla), kasvuhormoneilla sekä antibiooteilla. Kananliha kyllästetään lisäksi myrkyllisellä kloorilla. (Antibiooteilla hoidetaan mm. GMO -ravinnon ja kasvuhormoonien aiheuttamia karjaeläinten sairauksia ja sisäelinvautioita).

 

Yhdysvalloissa myös yhä useampi viljelykasvi on geenimanipuloitu tuottamaan itse oman DNA:nsa puolesta mm. torjuntamyrkkyjä, sekä kestämään tehokkaammin myös jatkuvia torjuntamyrkkyruiskutuksia ja raskasmetallipitoisuuksia. Amerikkalaisesta valintatalosta et löydä myöskään mitään jalostettua ruokaa, mikä ei sisältäisi useita tutkitusti mm. syöpää aiheuttavia keinotekoisia makeutus- ja aromiaineita. Politiikan tutkija Marko Juutisen mukaan TTIP -sopimuksen myötä EU:n markkinoille tulvisi sellaisia tuotteita, joita nykyisten turvaperiaatteiden mukaisesti ei yksinkertaisesti ikinä hyväksyttäisi.

 

GMO –viljelyn leviäminen on myös valtava ympäristöriski, koska geenimanipuloitujen viljelykasvien levitessä esimerkiksi tuulen tai eläinkunnan mukana hallitsemattomasti luontoon, tämä saattaa pahimmillaan mullistaa, ellei peräti kokonaan korvata luonnonmukaisesti kasvavan viherkasvuston maailmassa. Aivan turhaan mm. Venäjä ei ole asettanut totaalista GMO –kieltoa rajojensa sisällä.

 

By optictopic (CC BY-SA 4.0)Euroopassa kuluttajansuojalaki suojelee kansalaisiaan siten, että mikäli markkinoille (ihan mitä tahansa) tuotettaan tuova yhtiö ei kykene veden pitävästi todistamaan että heidän tuotteensa on kuluttajille ja luonnolle turvallinen, se ei pääse markkinoille. USA:ssa lainsäädäntö menee niin, että jos ei pystytä vuoren varmasti todistamaan että lopullinen tuote olisi kuluttajalle merkittävästi haitallinen, sen voi päästää markkinoille. Euroopassa koko ruoan tuotannon ketjun on oltava riskitön alusta loppuun saakka, kun taas Yhdysvallat pitää EU:n varovaisuusperiaatetta keinotekoisena kaupan esteenä. Euroopassa on esimerkiksi kielletty 1300 kosmetiikkatuotteissa olevaa kemiallista ainetta, kun USA:ssa vain 12. Yli 80 USA:ssa käytettävistä torjuntamyrkyistä on kielletty Euroopassa, jossa torjuntamyrkkyjen sallitut pitoisuudet ovat muutenkin alhaisemmalla tasolla kuin USA:ssa.

 

WikiLeaksin vuotamissa asiakirjoissa mainitaan uudesta virastosta nimeltään Regulatory Cooperation Council, jolla tulisi olemaan VETO -oikeus tilanteissa, joissa jokin tuote on todettu ihmisille tai ympäristölle haitalliseksi. Tällä komissiolla olisi kaikki valta jyrätä epämääräiset tuotteet kaikesta huolimatta markkinoille ja se valvoisi muutenkin, etteivät mitkään uudet lainsäädännöt vain loisi mitään uusia "kaupan esteitä." Oli kyse sitten kemikaaleista, hormooneista, lääkkeistä, geenimanipuloidusta ravinnosta, haitallisesta säteilystä tai mistään muusta ihmiselle tai luonnolle turmiollisesta tuotoksesta. Kiteytetysti jälleen; kaikessa mentäisiin totaalisesti suurpääoman ehdoilla. 

 

By Rosalee Yagihara (sumitrarose) (CC 4.0)Maailmalla vastustetaan, Suomessa kannatetaan


Ylivoimaisesti kaikista elinkeinosektoreista massiivisimmin neuvotteluissa lobbaakin juuri amerikkalainen maatalous- ja ravintoteollisuus. On erikoista, että Suomen maa- ja metsätaloustuottajien keskusliitto MTK kannattaa TTIP –sopimusta, kun monet eurooppalaiset maatalousjärjestöt, kuten Itävallan PRO-GE ja Irlannin IFA puolestaan vastustavat sitä. Nämä järjestöt ovat arvioineet sopimuksen olevan EU:n maatalous- ja elintarvikesektorille ainoastaan
haitallinen. Suurin yksittäinen huoli on, että todistetusti erittäin kyseenalainen geenimanipuloitu ravinto tulee valtaamaan koko eurooppalaisen ravintoteollisuuden, eikä puhdasta, terveellistä ja luonnonmukaista ravintoa haluaville olisi enää vaihtoehtoja. Vaihtoehtojen etsiminenkin muuttuu kuluttajalle liian haastavaksi, koska pakkausmerkintöjä valvova Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on näillä näkymin USA:n vanavedessä kieltämässä GMO -vapaudesta kertovan tuotemerkinnän EU -lainsäädännön vastaisena. Tämän kaiken rinnalla luontaisia lääkekasveja jo nyt täysin mielivaltaisesti rajoittava ja EU:n ratifioima Codex Alimentarius on vain pelkkä sivuhuomautus paksussa kauhuromaanissa. Mikäli geeniruoka on niin "terveellistä" kuin sitä tuputtava teollisuus koittaa lobata, niin miksi sen merkintä ei olisi vain myyntiä edistävä mainoskeino tai brändin imagoa kohottava ylpeyden aihe? Koska useissa riippumattomissa tutkimuksissa on todistettu, että geeniruoka ei ole terveellistä ja teollisuus kaikessa hiljaisuudessa tietää tämän. GMO -teollisuus ei testaa geeniravinnon vaikutuksia kolmea kuukautta pidemmälle, jonka jälkeen sen negatiiviset vaikutukset elimistössä vasta alkavat manifestoitumaan.

 

Sopimuksen patenttilait ovat kiinnostavia siinä mielessä, että korkean teknologian geenimanipulointi, DNA- ja kloonausteknologia mahdollistavat aivan pian sen, että tietyistä kasveista, eläimistä ja kenties kohta ihmisistäkin voi tulla patentin alla olevia luomuksia. Tämä on omiaan nostamaan filosofisia kysymyksiä siitä, kuinka pitkälle luontoa ja elämää voi ylipäätään tuotteistaa yksityiseksi omaisuudeksi?

 

By Leigh Blackall (CC 4.0)Voisiko TTIP turmella sananvapauden oikeuden?


Ellei salainen TTIP –sopimus (tai TiSA ja TPP) sisällä jo valmiiksi konkreettisia sananvapautta rajoittavia keinoja (mitä ne todennäköisesti sisältävät lähinnä cyber -turvallisuuden muodossa), se saattaa murentaa sananvapauden jo pelkän investointisuojan myötä. Edellä mainittu Philip Morrisin ja Australian, sekä Uruguayn väliset tapaukset kelpaavat hyväksi varoitukseksi. Mikäli valtion julkinen terveyshallinto ei saa valistaa ihmisiä tuotteiden tutkituista terveyshaitoista, on sananvapaus menetetty. Mikäli ruoan tuottajat eivät saa ilmoittaa omien ruokatuotteidensa pakkausmerkinnöissä tuotteen olevan GMO -vapaa, on sananvapaus menetetty. Sananvapaus on menetetty mikäli investointisuojaa käsittelevässä kansainvälisessä välimiesmiesoikeudessa tehty päätös ja siihen nojaavat perustelut ovat julkisuudelta salaisia, koska on vaikeaa julkisesti keskustella mistään ihmisten oikeuksia polkevista päätöksistä tai taistella turmiollisia lakeja vastaan, mikäli näytöt/todisteet "puuttuvat" kokonaan.

 

Edellä mainitut esimerkit ovat toistaiseksi tosia, mutta vastaavia ja hyvin mahdollisia esimerkkitapauksia voisi spekuloida lisääkin; jos jokin valtion virasto tai joku yksityinen taho kampanjoisi esimerkiksi älylaitteiden ja älymittareiden EM- ja wifi –säteilyn terveyshaittavaikutuksista, niin voisiko teknologiateollisuus viedä asian oikeuteen ja voittaa, vaikka haittavaikutukset voitaisiin näyttää tutkitusti toteen? Tai: jos jokin yksityinen tai julkinen taho (media, kansalaisjärjestö jne.) kampanjoisi kuinka jokin kaivos-, kemikaali- tai maatalousjätti turmelisi todistetusti ympäristöä, voisivatko nämä yhtiöt (tai niiden sijoittajat) viedä asian oikeuteen ja voittaa? Entä jos vaikka Coca-Cola Companyn tapainen yhtiö vaatisi oikeutta omistaa EU:n jäsenmaiden alueiden (kuten Suomen) pohjavesioikeuksia, myydäkseen sitä pullotettuna kansalaisille? Tästäkin on jo maailmalla esimerkkejä. Välimiesoikeudenkäynnin ja oikeuden päätösten pysyessä salaisena, kukaan meistä ei kykenisi asiasta edes keskustelemaan. Kuten mainittua, nämä skenaariot ovat spekulointia, mutta täysin perusteltuja huolen aiheita kuitenkin. Toissakesänä asiakirjavuoto paljasti mm. kuinka julkisen palvelun vedetkin ovat mukana TTIP –neuvotteluissa. Lisää esimerkkejä voi kukin pohtia loputtomiin. Kuin myös sitä, miten tärkeää hallinnon läpinäkyvyys ja oikeus sananvapauteen ylipäätään ihmisille ja yhteiskunnalle on.

 

By Electric_Frontier_Foundation (CC BY 4.0)Absoluuttinen valta korruptoi absoluuttisesti


Yhdysvaltalaiset ovat sopimusneuvotteluiden aikana pyrkineet lukuisaan otteeseen kaatamaan Eurooppalaisia tieto- ja yksityisyydensuojalakeja. Sopimuksen sisältöön kuuluu myös kansainvälisten tekijänoikeuslakien merkittävä kiristäminen. Toteutuessaan muutokset yhdessä koskisivat kaikkea internetissä tapahtuvaa tietoliikennettä, sosiaalista mediaa ja jopa yksityisissä tietokoneissa olevaa sisältöä. Miksi tämä sitten saattaisi tehdä valtaosaa tavallisista ihmisistä rikollisia, jopa täysin tietämättään? "Terrorismin vastaista sotaa" (todellisuudessa tavallisten ihmisten vastaista sotaa) jo yli 15 vuotta käyneessä Yhdysvalloissa perustuslaillista yksityisyyden suojaa ei käytännössä ole ollenkaan. Pahamaineinen Kansallinen turvallisuusvirasto NSA (National Security Agency) valvoo kaikkia kansalaisiaan digitaalisesti ja reaaliaikaisesti 24/7, tallentaen kaiken datan jokaisen ihmisen, yrityksen ja hallintoelimen tietokoneista, älylaitteista ja tietokannoista tarkkaa profilointia varten. NSA:n ollessa kysymyksessä, todellisia toimivia tiedonsalausmenetelmiä ei juuri ole (ellei ole ammattilaistason "hakkeri"). Euroopassa tapahtuvasta urkinnasta vastaa mm. Britanniassa sijaitseva GCHQ (Government Communications Headquarters).

 

Kaiken urkinnan mahdollistaa mm. Yhdysvaltain perustuslakia rikkovat Patriot Act ja NDAA (National Defense Authorization Act) –lait. Laajempia urkintalakeja on kaiken aikaa prosessissa. Euroopassa tosin jo nyt kaikki internetissä tapahtuva surffailu ja tietoliikenne some –sisältöineen, pilvipalveluineen, kontaktiverkostoineen ja sijaintitietoineen ovat olleet kansainvälisen tiedustelun, seurannan, hallinnan ja tallennuksen kohteina, joka on vain osa ihmisoikeuksia rikkovaa globaalia Orwellilaista valvontayhteiskuntaa. Mutta Yhdysvaltojen täysin fasistinen vakoiluinfrastruktuuri ja profilointimekanismi ovat luoneet USA:sta jo entistä DDR:ää tai bolsheviikkien Neuvostoliittoa tehokkaamman pelolla hallitsevan poliisivaltion, jossa jokaisen yksilön, yhteisön tai järjestön potentiaalinen uhka keskushallinnon harjoittamalle politiikalle "pisteytetään" ja kartoitetaan. Profiloinnin taustalla on mahdollisimman tarkka ennakoitavuus ja ennaltaehkäisevä eliminointi, jonka etiikka pohjautuu malliin että jokainen on ensisijaisesti epäilty kunnes toisin todistetaan. Nämä urkintalait, tämä teknologia ja valvontainfrastruktuuri ovat sallineet myös vallan väärinkäytön, mm. kiristämisen, tarvittaessa syylliseksi lavastamisen tai mihin tahansa järjestelmään häkkäämisen muodossa, millä on vaikutettu ratkaisevasti esimerkiksi tuomioistuinten päätöksiin.

 

Näin ollen, edes se että kuvittelisit omistavasi koneellasi (tai siirtäväsi netissä) vain viatonta ja mielestäsi laillista sisältöä, ei ole turvan tae. Mikäli TTIP –sopimus ei yksinään toisi kaiken edellä mainitun sorron mekanismin täysin identtisenä myös Eurooppaan (ja Suomeen), niin sen saattaa tehdä saman aikaisesti neuvotteluiden alla oleva kenties vielä petollisempi TiSA –sopimus.

 

By Dr Case (CC BY-NC 4.0)TiSA: Tie helvettiin on päällystetty hyvillä tarkoituksilla


TiSA (The Trade in Services Agreement) –sopimuksen neuvottelut alkoivat myös 2013 ja Yhdysvaltojen sekä Euroopan Unionin lisäksi mukana on myös Australia. Kaiken kaikkiaan sopimuksesta neuvotellaan 50 maan kesken. TiSA:n tarkoituksena on vapauttaa kaikki kuviteltavissa olevat palvelut kansainväliselle kilpailulle. Tämä tarkoittaa esimerkiksi pankkitoimintaa, rahoitus/sijoitustoimintaa, postia, vakuutuksia, energian jakelua, nettikauppaa, jätehuoltoa, korjauspalveluja, turvallisuuspalveluita, sekä mm. aseiden, lääkkeiden ja ravinnon myyntiä. TiSA:n myötä esimerkiksi kunnat eivät pääsisi enää vaikuttamaan siihen minne heidän alueellaan perustettaisiin mitäkin palveluita ja mitkä alueet haluttaisiin pitää koskemattomina.


Nimenomaan TiSA mahdollistaisi julkisten palveluiden yksityistämisen monikansallisten yritysten haltuun. Allekirjoittaneiden valtioiden palveluntarjoajat voisivat toimia toisissa maissa aloilla, jotka kyseinen maa on ottanut mukaan sopimukseen. Ulkomaisia yrityksiä olisi kohdeltava tasavertaisesti kotimaisiin yrityksiin nähden. Näin esimerkiksi Amerikkalaisten ylikansallisten maa- ja metsätalousjättien toimintaa Suomessa olisi tuettava aivan samoin kuin kotimaisiakin. Jokainen palvelu tai palvelun sektori kuluu automaattisesti sopimuksen piiriin, ellei valtio erikseen kirjallisesti rajaa jotain (tai jokaista) tiettyä palvelusektoria sen ulkopuolelle. Pähkinänkuoressa: "Suosi Suomalaista" –kampanjoista tulee laittomia.

 

Suomen valtio ei ole ollut tässä(kään) kovin aktiivinen neuvotteluiden aikana. Sopimuksen piiristä on rajattu pois ainoastaan lentoliikenneoikeudet ja sellaiset julkiset palvelut, jotka eivät kilpaile yksityisten palveluntuottajien kanssa. Tämän määritelmän mukaisesti rajaus koskisi vain esimerkiksi poliisi-, maanpuolustus- tai oikeusjärjestelmää ja nekin vain niiltä osin, joita ei voi kilpailuttaa (vielä).

 

Ristiriitaisesti EU -komissio on kiistänyt kaikenlaisen salailun ja ilmoittanut omilla sivuillaan, että sopimus ei vaikeuta rahoitusmarkkinoiden tai pankkien kontrollointia, ja että sopimus ei uhkaa EU:n tietoturvalainsäädäntöä, työntekijöiden oikeuksia, julkista koulutusta, sosiaali- ja terveydenhoitoa, vesipalvelua tai elokuva-, TV- ja muita audiovisuaalisia palveluita. Mutta riskinä on, että neuvotteluiden tuloksena määritelmät kapenevat. Europarlamentin kansainvälisen kaupan valiokunnan jäsen ja vihreän europarlamenttiryhmän meppi Ska Kellerin näkemyksen mukaan: "Ei ole selvää, mikä on julkinen palvelu, koska eri mailla on siitä erilaiset määritelmät." TTIP ja TiSA –neuvotteluosapuolet ovat jääneet myös kiinni valehtelusta koskien sopimusten sisältöä, kuten Wikileaksin tietovuodot ovat osoittaneet. Myöskään europarlamentaarikko Ska Kellerin mukaan EU -komission lupauksiin ei pidä uskoa:


- Kun kysyy juridisilta asiantuntijoilta, he valitettavasti sanovat, että lupaukset poissulkemisista (sopimuksien ulkopuolelle) eivät pidä paikkaansa.

 

Kaiken huipuksi sopimuksen velvoitteet tulevat koskemaan kaikkia mahdollisia tulevaisuuden aloja, joita emme pysty vielä edes kuvittelemaan. TiSA -sopimus käsittää tällä hetkellä noin 70% maailman palvelumarkkinoista ja sen tarkoitus on määrätä myös julkiset hankinnat avoimeksi kansainväliselle kilpailulle, jolla niin ikään tulee olemaan vakavat vaikutukset kotimaamme työllisyyteen. Ja kuten mainittua, kerran yksityiselle kilpailulle vapautettua palvelua ei voisi koskaan enää palauttaa julkiseksi.


By KAZVorpal (CC BY-SA 4.0)Neuvotteluissa on käytössä myös nk. "Ratchet" –mekanismi, mikä tarkoittaa että jos kansainväliseen lainsäädäntöön tehdään palveluja vapauttavia muutoksia, ne sisällytetään automaattisesti TiSA –sopimukseen. Tämän mekanismin kattamilla aloilla olisi mahdotonta avata palvelukauppaa vain paikallisille yrityksille ja moisen peruminen tulisi mahdottomaksi ilman kansainvälisiä neuvotteluja, mikä puolestaan myöskin rajoittaisi lainsäätämisen mahdollisuuksia tulevaisuudessa.

 

Kuvaavaa on, että Corporate Europe Observatory:n raportin mukaan TiSA –neuvotteluissa 28 Euroopan valtiota edustava Euroopan komission kauppaministeriö on tavannut säännöllisesti yritysten lobbausryhmiä (kuten European Services Forum), mutta ei juuri lainkaan ammattiliittojen edustajia.

 

By Electric_Frontier_Foundation (CC BY 4.0)You have the right to remain public, not private!


Liian vähälle huomiolle on jäänyt TiSA:n vaarallinen vaikutus internetin osalta. Obaman hallituksen edustajat ajavat sopimukseen säännöksiä, joiden myötä henkilökohtaista tai yrityksen dataa ei tultaisi säilyttämään maassa jonka kansalainen kyseinen henkilö on, vaan rajojen ulkopuolella. Data saattaisi olla jopa hajautettu eri puolille maailmaa. TiSA:n sähköisen kaupankäynnin liitteen artikla 2.1 määrää sopimuksen allekirjoittavia osapuolia näin:

 

No Party may prevent a service supplier of another Party from transferring, [accessing, processing or storing] information, including personal information, within or outside the Party's territory, where such activity is carried out in connection with the conduct of the service supplier's business.


On siis epäselvää, olisiko pääsy omiin henkilötietoihin edes mahdollista. Sopimus ei sallisi edes maiden hallitusten estää ulkomaisten yritysten henkilökohtaiseen dataan käsiksi pääsyä, sen käsittelyä, analysointia, siirtoa ja tallettamista. Toisin sanoen TiSA ajaa tavoitetta, että ihmisten ja yritysten tiedot rinnastettaisiin laillisesti yksityiseksi kauppatavaraksi.

 

By Electric_Frontier_Foundation (CC BY-NC 4.0)Jo syksyllä 2014 julkisuuteen esimerkiksi paljastui, että osana TiSA neuvotteluita USA on painostanut Euroopan komissiota myöntämään Amerikkalaisyhtiöille immuniteetin (syytesuojan) Euroopassa tehdyistä tietosuojarikkomuksista. Tällaisia olisivat mm. henkilötietojen laiton kerääminen ja käyttö. Yksi innokkaimmista TiSA –lobbareista tässä asiassa on CSI (Coalition of Services Industries) johon kuuluvat maailman suurimmat yhtiöt kuten Google, IBM, AT&T ja Mastercard. On huomioitava, että neuvotteluiden sääntöihin kuuluu, että EU -komissio ei voi torjua mitään Yhdysvaltojen vaatimuksia, vaan neuvotteluiden on aina päätyttävä kompromissiin. Vaikka EU -komission presidentti Jean-Claude Juncker ilmoitti toissa vuonna vastustavana eurooppalaisten tietosuojalakien vapauttamista, on EU kuitenkin tästä huolimatta täsmälleen samoilla linjoilla Yhdysvaltojen kanssa. Viime vuoden alussa vuotaneiden asiakirjojen mukaan Euroopan maat (Saksan johdolla) pyrkivät systemaattisesti tuhoamaan eurooppalaiset yksityisyydensuojalait viimeistä yksityiskohtaa myöten. Asiakirjojen esityksien mukaan kaikki keskeisimmät yksityisyydensuojakohdat ovat mitätöity. Niihin kuuluvat mm. oikeus siihen että tietojen käsittelyssä kysyttäisiin asianomaisen lupa, oikeus tietää kuinka tietojasi käytetään, kuka niitä käyttää ja oikeus kieltäytyä tietojen luovuttamisesta. Toisin sanoen kaikista yritysten keräämistä yksityishenkilöiden tietojen hyväksikäytön vähimmäis-standardeista on luovuttu. Tämän nähdään loukkaavan jo vahvasti Euroopan ihmisoikeuksien perusteita. Tämä jos mikään, tulee olemaan lopullinen keino luoda globaali poliittinen, tieteellinen ja ideologinen konsensus asiasta kuin asiasta. Pian et todennäköisesti tule edes tietämään keiden käsissä henkilötietosi liikkuvat, miksi, miten ja mihin niitä käytetään. Vasta joutuessasi konkreettisesti systeemin uhriksi, voit tietää vain yhden asian: olet kusessa.

 

By Almudena Fernández CC BY-SA 4.0Todennäköisimpinä uhreina tulevat olemaan valtion ja suuryritysten arkaluontoiset tietokannat, sekä ne jotka toimivat vastuullisissa asemissa "portinvartijoina", totalitaarista poliisivaltiota kritisoivina tietovuotajina, kansalaistaistelijoina ja ne joilla ylipäätään on eniten hävittävää. Turvassa ei ole, vaikka tekisi itsestään kuinka "näkymättömän" ja tottelevaisen lampaan. Kun tietosi eivät ole enää lain suojaamina hallinnassasi, ovat ne tuntemattomien tahojen manipuloitavissa ja väärinkäytettävissä. Tuskin on myöskään epäselvää, etteikö yksityisten puheluiden seuranta ja tallentaminen kuuluisi TiSA:n myötä itsestään selvänä osana globaaliin "isoveli" –järjestelmään. TiSA –sopimuksen puitteet pysyvät salaisina vielä muutaman vuoden (kunnes jatkoajasta sovitaan), joten olemme kaikki puhtaasti WikiLeaksin kaltaisten tietovuotajien varassa niin pitkään kuin internet pysyy vielä vapaana. TTIP:n ja TiSA:n mahdollisesti astuessaan voimaan, kaikki kansanvaltaa ajavat WikiLeaksin kaltaiset tietovuodot tullaan tukkimaan.

 

Suuret pankit jo liian suuria astronomiselle mitalle


Toistaiseksi TiSA –sopimus ei tule sisältämään TTIP:n kaltaista vahvaa investointisuojamekanismia, mutta tämäkin voi helposti muuttua, mikäli TTIP tulee törmäämään lisää kansalaisjärjestöjen aktiiviseen vastarintaan. Vielä ei siis tiedetä varmuudella miten TiSA –sopimukseen liittyvät kiistat tultaisiin ratkaisemaan.

 

Mutta potentiaalisesti kaikista tuhoisin asia TiSA:n tavoitteisiin liittyen on se, että sopimus pyrkii kokonaan vapauttamaan rahoitusmarkkinoiden sääntelyn. Taloustieteilijä Christer K. Lindholm kirjoittaa kolumnissaan TiSA –TTIP:tä pelottavampi vapaakauppasopimus 29.1.2015 seuraavaa:

 

WikiLeaksin viime kesänä vuotamien salaisten tietojen (joita ilman me tavalliset kuolevaiset olisimme asiasta autuaan tietämättömiä) mukaan kaikenlaista rahoitusmarkkinoiden sääntelyä voidaan TiSA:n mukaan pitää laittomana kaupan esteenä. Näin ollen TiSA ei ainoastaan tekisi rahoitusmarkkinoiden nykyistä tiukempaa sääntelyä mahdottomaksi, vaan se myös mahdollistaisi jo olemassa olevan sääntelyn purkamisen.


Palvelujen vapaakaupan nimissä halutaan toisin sanoen tehdä tyhjäksi nekin vaatimattomat yritykset kriisistä toiseen hoipertelevien rahoitusmarkkinoiden suitsimiseksi, joihin eri puolilla maailmaa on ryhdytty vuosien 2008–2009 rahoitusmarkkinakriisin jälkeen. Täysin yllättävää tämä ei kuitenkaan ole ottaen huomioon, että Yhdysvaltain pääneuvottelija on entinen pankkiiri...

 

By Christopher Dombres (CC 4.0)TiSA –sopimusneuvotteluissa ajetaan myös sitä, että toisessa sopimusmaassa sallittujen palveluinnovaatioiden markkinoille tuloa ei voisi estää. Näin mm. ongelmallisten vippi- tai sijoituspalveluinnovaatioiden kieltäminen voi tulla mahdottomaksi. THL:n erikoistutkija Meri Koivusalon mukaan tämä voi lisätä rahoitusmarkkinoiden epävakautta ja veronmaksajien kontolle tulevien kriisien riskiä. The Guardian –sanomalehden mukaan ainakin Australia olisi kieltäytynyt allekirjoittamasta TiSA –sopimusta, mikäli pankki- ja finanssisektorin säätelyä puretaan liikaa.

 

Voisi oikeastaan kyynisen sarkastisesti kysyä, kumpi olisi pahempaa: se että tiedämme kansainvälisen markkinatalouden olevan totaalisesti manipuloitua, vääristynyttä ja läpensä korruptoitunutta, vai se että emme tiedä sitä?

 

Ensin nämä läpensä rikolliset suurpankit olivat "too big to fail" (siirtäen tappionsa veronmaksajien niskoille), jonka jälkeen niistä tuli "too big to jail" (mitään pankkia tai ketään pankkiiria ei ole asetettu syytteeseen). Nyt olemme tilanteessa, jossa ne tulevat olemaan "too big for astronomical scale." TTIP ja TiSA ovat kansainvälisen rahamafian lopullinen keino hävittää kaikki jäljet tähän astisista rikoksistaan ihmisyyttä vastaan. Sanonnan "paras tapa ryöstää pankki, on perustaa sellainen" voisi korvata sanonnalla: "paras tapa saada maailma yksityisen hirmuhallinnon alle, on esiintyä sen pelastajana."

 

By Christopher Dombres (CC 4.0)Ole valppaana propagandan alkaessa


Mikäli edes TTIP –sopimus päätyisi lähiaikoina Suomessa äänestettäväksi eduskunnassa, on odotettavissa jälleen vastaavanlainen populistinen mediapropagandan vyöry, kuin oli Euroopan Unioniinkin liittymisen alla. Moni varmasti muistaa, kuinka media suitsutti 90-luvun alussa Euroopan Unionin positiivisuutta mm. sillä, että "Euroopassa matkustava ei tarvitsisi enää passia", tai kuinka "kuluttajahinnat laskevat." Valitettavan moni suomalainen äänesti tuolloin neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä lähinnä tämän vuoksi "kyllä."

 

Kansan pehmittämiseksi voidaan TTIP:n kohdalla odottaa jälleen monenlaisia halpoja keinoja. Eräs sellainen voisi olla vaikka alkoholin valtiomonopolin mahdollinen (osittainen) vapauttaminen, koska yksi Euroopan neuvoston hyväksymistä komission neuvottelutavoitteista ovat yhteiset säännöt Yhdysvaltojen kanssa koskien valtion monopoleja. Näin ollen mm. tämän kaltaisten populististen "porkkanoiden" pulpahtaminen julkiseen keskusteluun viinaan menevän kansan taivutteluksi TTIP:n taakse ei olisi mikään yllätys.


By democracychronicles (CC 4.0)Jokaisen kuuluisi olla TTIP ja TiSA –neuvotteluista äärimmäisen huolissaan ja valppaana, koska pahimmillaan kaikki saattaisi johtaa loppuen lopuksi jo merkittävästi länsimaissa harventuneen nk. keskiluokan häviämiseen ja pahimmillaan länsimaiden kansat saattaisivat köyhtyä ajan myötä jopa kolmansien maiden tasolle. Moni tarkkasilmäinen onkin varmasti havainnut, että juuri tämä rakennemuutos onkin uusien vapaakauppasopimusten yksi tavoitteista. TTIP:n, TiSA:n ja CETA:n kaltaisten sopimuksien ollessa kyseessä, jonkin ulkopuolisen "pelastavan ratsuväen" apua on turha odottaa. Tämän prosessin voi pysäyttää vain kansakunnat itse. Muutos voi lähteä vain ruohonjuuritasolta, joten kyse on siis meidän jokaisen aktiivisuudesta.

 

Tunnista fasismi jossa elät


Kuuluisa toisen maailmasodan aikainen Italian sosialistisen puolueen johtaja Benito Mussolini (1883-1945) määritteli fasismin näin:

 

"Fasismia pitäisi kutsua korporatismiksi, koska fasismissa kyse on valtiovallan ja korporatiivisen suurpääoman vallan yhdistymisestä."

 

Mussolini myös kuvaili tätä yhdistymistä imperialismiksi, jonka tarkoitus on vain laajentua aggressiivisesti, käyttäen kaikkia mahdollisia keinoja; väkivaltaista, poliittista, ideologista ja taloudellista sodankäyntiä.


Benito MussoliniJa kuten maailman geopolitiikkaa seuranneet tietävät, nerokasta imperialismia on, jos lisäksi kykenet lietsomaan ja rahoittamaan kilpailevat naapurihallintoalueet sotimaan keskenään. Näin oma hallintosi rikastuu ja vahvistuu, samalla kun sodassa riutuvat naapurikilpailijat köyhtyvät ja kurjistuvat. Näin niistä tulee lopulta haavoittuvaisia ja alttiita taloudelliselle ja sotilaalliselle haltuunotolle.


Me länsimaalaiset koemme elävämme kansanvaltaisessa demokratiassa. Mutta vanhat totuudet kuten: "follow the money" ja "kenen puuroja syöt, sen lauluja laulat" kertovat kuitenkin maailmastamme todellisemman version. Suurpääomasijoittajien rahoittaessa ja ylläpitäessä poliittisten puolueiden, järjestöjen ja yksittäisten poliitikkojen toimintaa kulisseissa ja kierrättäen elinkeinoalan johtajia valtion virkoihin lainsäätäjiksi ja sieltä myöhemmin takaisin elinkeinosektorille, on selvää että koko teollinen aikakausi on ollut fasismin kulta-aikaa. Mutta vallan keskittyminen yhä harvemmille ja sen vallan kasvaminen yhä globaalimmaksi koskettamaan jokaista planeetan ihmistä on ollut vaivihkainen prosessi, joka on jäänyt vailla huomiota. Tämän on mahdollistanut se, että myös tiedotusvälineet, tiede ja koulutus ovat yhä pienemmän yksityisen harvainvallan käsissä. Ja näin onkin helppo nähdä, miksi tietoisuus synkästä kehityksestä on hämärtynyt, ellei pysynyt täysin massoilta piilossa.


Sekä fasismi että kommunismi, molemmat nojaavat kahteen asiaan; kollektivistiseen ideologiaan ja absoluuttiseen harvainvaltaan. Tunnetun historian aikana kumpikaan järjestelmä ei ole tuottanut muuta kuin sivistyksen ja edistyksen taantumusta, sekä valtavaa kärsimystä. Siihen kärsimykseen olemme syyllisiä ainoastaan itse. Välttelemällä naiivisti omaa henkilökohtaista vastuuta hyvinvoinnistamme ja tulevaisuudestamme, annamme vallan niille jotka sitä ahneudessaan ja hulluudessaan eniten kahmivat.

 

M. Kallio

 

Osallistu vastarintaan! Jätä äänesi: Stop TTIP, TiSA ja CETA

 

Dokumentteja:

 

The Trouble with TTIP:

https://www.youtube.com/watch?v=Qdra6zr_mwg

TTIP: A Wolf In Sheeps Clothing:

https://www.youtube.com/watch?v=cVs0aGCGEAk

 

Lähteitä:

http://www.globaljustice.org.uk/other-toxic-deals

http://mondediplo.fi/digi/lehti/3-2014/artikkeli/transatlanttinen-vapaakauppasopimus--mista-siina-on-kyse/#.VUDX1aPLdBU

https://www.unison.org.uk/content/uploads/2015/02/On-line-Catalogue229952.pdf

https://www.youtube.com/watch?v=EriEOWHPqcU

https://www.youtube.com/watch?v=EkbnbvwSiik

https://www.youtube.com/watch?v=AAp6cD5i8O0

http://minimahti.net/2015/04/16/oikeusprofessori-koskenniemi-ttip-sopimuksessa-piilee-oikeusjuttujakin-suurempi-uhka/

http://ttip2015.eu/

http://www.counterpunch.org/2014/07/04/the-secret-trade-deals-they-dont-want-you-to-know-about/

http://www.independent.co.uk/voices/comment/what-is-ttip-and-six-reasons-why-the-answer-should-scare-you-9779688.html

http://www.waronwant.org/attachments/HILARY_LONDON_FINAL_WEB.pdf

http://www.alliancesud.ch/en/policy/trade/ttip-tisa-and-ttp-2013-world-trade-revolution

http://www.iatp.org/files/2014.07_TTIP_SPS_Chapter_0.pdf

https://www.youtube.com/watch?v=cVs0aGCGEAk

http://www.iatp.org/documents/leaked-document-reveals-us-eu-trade-agreement-threatens-public-health-food-safety

http://www.sraproject.org/2014/11/unfair-trade-ttp-and-ttip-vs-family-farms/

https://ttipjulkilausuma.wordpress.com/

http://www.uusisuomi.fi/raha/75302-ttip-suomi-yksi-riskimaista

http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/3187896/asiakirjavuoto-paljastaa-julkiset-palvelut-vetta-myoten-mukana-ttip-neuvotteluissa

http://www.gmovapaa.fi/ajankohtaista/tiedotteet-ja-tapahtumat/ttip-ja-ceta-sopimukset-uhkaavat-eurooppalaista-gm

http://mondediplo.fi/digi/lehti/3-2014/artikkeli/transatlanttinen-vapaakauppasopimus--mista-siina-on-kyse/#.VUDX1aPLdBU

http://www.vihrealanka.fi/reportaasit/t%C3%A4st%C3%A4-vapaakauppasopimuksissa-on-kyse-kuusi-kysymyst%C3%A4-ja-vastausta

http://www.vihrealanka.fi/uutiset-kotimaa/ska-keller-ttip-sopimuksen-vastustus-voidaan-kiert%C3%A4%C3%A4-tempuilla

 http://www.vihrealanka.fi/reportaasit/t%C3%A4st%C3%A4-vapaakauppasopimuksissa-on-kyse-kuusi-kysymyst%C3%A4-ja-vastausta

http://www.iuf.org/w/?q=node/3369

http://www.arc2020.eu/2015/03/ttip-very-negative-impacts-says-irish-farmers-association/

http://www.bibliotecapleyades.net/sociopolitica/esp_sociopol_depopu36.htm

http://www.naturalnews.com/024128_CODEX_food_health.html

http://arstechnica.com/tech-policy/2015/06/wikileaks-releases-secret-tisa-docs-the-more-evil-sibling-of-ttip-and-tpp/

http://ttip2016.eu/blog-detail/blog/data%20protection%20TTIP%20TiSA.html

http://www.theguardian.com/technology/2014/dec/19/us-negotiation-eu-prosecution-immunity-online-security-breaches-corporations

 https://edri.org/broken_badly/

 https://www.kepa.fi/uutiset/11164