Lavastaa voi muutakin kuin vain teatterilavaa; nimittäin hyökkäyksen. Englanniksi tällaisesta toiminnasta käytetään nimitystä “false flag” johtuen merisodankäynnin klassikkotempusta: väärän lipun käyttämisestä, jolloin vihollinen päästää sinut ampumaetäisyydelle. Lavastetulla hyökkäyksellä luodaan siis illuusio siitä, että vihollinen on hyökännyt.

Aina hyökkäyksen ei tarvitse olla sotilaallinen. Lavastettu hyökkäys voi olla myös syyttelyä tai uhkakuvan luomista. Moni salaliittoteoria edustaa nimenomaan lavastettua hyökkäystä.

Casus belli

Sodan oikeutus, eli latinaksi casus belli, on yksi tyypillisimmistä syistä hyökkäyksen lavastamiseen. Perinteisesti sotaan ei ole voitu noin vain lähteä, vaan hyökkääjä on tarvinnut pätevän syyn toiminnalleen. Lavastamalla hyökkäys vihollisen tekemäksi sodanjulistus on ennen kaikkea oikeutus itsepuolustukseen.

Suomalaisille tunnetuin esimerkki tästä ovat Mainilan laukaukset. Välikohtauksen ansiosta Neuvostoliitolla oli mielestään oikeutettu syy purkaa Suomen ja Neuvostoliiton välinen hyökkäämättömyyssopimus ja aloittaa talvisota.

Kansan rivien kokoaminen

Lavastetulla hyökkäyksellä voidaan saavuttaa myös poliittista suosiota. Kun esimerkiksi kansakunta on joutunut hyökkäyksen kohteeksi, uhan tunne saa heidät etsimään syyllisiä yhdessä. Yhteinen vihollinen yhdistää kansaa saman johtajan alle varsinkin, jos johtajalla on mahdollisuudet poistaa uhan tunne kansalaisilta. Tyypillisesti lavastettu hyökkäys poliittisen suosion saavuttamiseksi on yritys kääntää enemmistön huomio pois jostain toisesta asiasta – vaikkapa heikosta taloudellisesta tilanteesta.

Venezuelan presidentti Nicolás Maduro on toistuvasti syyllistänyt Yhdysvaltoja maan huonosta taloustilanteesta. Tarkoituksena on ollut yhdistää Venezuelan kansa maan voimistamiseksi.

Yhdessä eteenpäin

Toisinaan lavastetulla hyökkäyksellä halutaan saada aikaan päinvastainen lopputulos kuin kansan rivien kokoamisessa. Tällöin lavastetulla hyökkäyksellä pyritään luomaan eripuraa ja aloittamaan vihollissuhteita kahden eri ryhmän välillä.

Valtiopäivätalon tuhopoltto Saksassa vuonna 1933 johti lopulta yksipuoluejärjestelmään, kun palon aiheuttajaksi syytettiin kommunisteja. Tuhopolton avulla saksalaisten keskuuteen saatiin luotua epäluottamusta maanmiehiä kohtaan ja pilkottua kansa helpommin hallittaviin ryhmiin.

Loanheittokampanja

Tässä on kyse ennen kaikkea lavastetun hyökkäyksen sanallisesta muodosta: pyrkimyksenä mustamaalata poliittinen vastustaja omien tarkoitusperien edistämiseksi. Loanheitto on helpointa silloin, kun vastustajalla niin sanottuja luurankoja kaapissa eikä vastustajia ole kuin yksi.

Yhdysvaltojen vuoden 2016 presidentinvaaleissa sekä Donald Trump että Hillary Clinton pyrkivät mustamaalaamaan toisiaan tuomalla esille ikäviä totuuksia menneisyydestä, joilla ei viime kädessä olisi ollut merkitystä presidentin viran hoitamista ajatellen.